Suomessa aurinkopaneelien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina, kun sekä kotitaloudet että yritykset pyrkivät hyödyntämään puhdasta energiaa. Samalla on kuitenkin noussut uusi, vähemmän tunnettu riski: ukkosen aiheuttamat ylijännitteet, jotka voivat pilata kalliit investoinnit ja aiheuttaa laajoja korjauskustannuksia. Sähkö‑ ja teleurakoitsijoiden edunvalvontajärjestö STUL ry:n tekninen asiantuntija Jenna Kauppila on tuonut asian julki, ja hänen viestinsä on nyt kuultu laajalti talouselämän kanavilla.
Ukkosmyrskyt ja ylijännite – miksi ongelma on kasvussa?
Suomessa voimakkaat ukkoset aiheuttavat vuosittain merkittäviä vahinkoja kiinteistöihin. Salamaniskut voivat sytyttää tulipaloja, vahingoittaa sähkölaitteita ja – tärkeintä talousosapuolille – nostaa ylijännitepiikkejä, jotka kulkeutuvat sähköverkkoon. Aurinkosähköjärjestelmät ovat erityisen alttiita näille piikkeille, koska ne on kytketty usein avoimeen ilmajohtoverkkoon tai pitkän matkan maakaapeliverkkoon, jossa suojavälineet ovat rajallisia.
STUL:n tiedotteessa 24 kesäkuuta 2026 kerrotaan, että ylijännitevaara on erityisen suuri mökkialueilla, joilla sähkö saadaan edelleen ilmajohtoverkosta. Myös kaupunkialueilla, joissa uusiutuvia energiantuotantolaitoksia on lisätty, riski ei ole vähentynyt – pikemminkin kasvaa, kun verkkoihin kytketään yhä enemmän hajautettuja tuotantolähteitä.
Ylijännitesuojaus: Mitä se tarkalleen ottaen on?
Ylijännitesuojaus on laite, joka asennetaan sähköjakelupaneeliin ja jonka tehtävänä on rajoittaa äkillisiä jännitepiikkejä, joita ukkonen tai muu häiriö aiheuttaa. STUL:n mukaan näiden suojien asennus on “suhteellisen pieni investointi verrattuna mahdollisiin laitevaurioihin”. Suojaus voidaan toteuttaa kahdella tasolla: kiinteä, ammattilaisen asentama ylijännitesuoja sähkökeskuksessa ja kuluttajatasolla liitettävä pistorasiaan kytkettävä suojalaite.
Jenna Kauppila korostaa, että erityisesti aurinkopaneelien yhteydessä suojauksen on oltava osa alkuperäistä suunnittelua. “Aurinkopaneelit ovat pitkäaikaisia investointeja, joten niiden suojaus kannattaa huomioida jo järjestelmän suunnittelussa ja osana kiinteistön muuta sähköjärjestelmää”, hän sanoo. Tämä tarkoittaa, että projektin alussa on tehtävä riskianalyysi ja valittava sopiva suojaratkaisu yhdessä sähköalan ammattilaisen kanssa.
Taloudelliset seuraukset: Mitä maksaa korjaus ilman suojaa?
STUL:n asiantuntijat arvioivat, että ylijännitteestä aiheutuvat vahingot voivat johtaa tuotantokatkoksiin, jotka maksavat keskimäärin 5 000–10 000 euroa per kilowattitunti tuotantokapasiteetista. Suurten aurinkovoimalaitosten, joissa on useita megawatteja, korjauslaskelmat voivat nousta sadoiksi tuhansiksi euroiksi. Yksittäisen kotitalouden paneelijärjestelmäkin voi menettää jopa 20 % tuotantokapasiteetistaan ilman asianmukaista suojaa.
Kun otetaan huomioon, että aurinkopaneelien keskimääräinen takaisinmaksuaika on 8–12 vuotta, ylijännitesuojan kustannus, joka liikkuu tyypillisesti 500–1 200 euroa asennuksesta, on taloudellisesti järkevä. “Pieni alkuinvestointi voi säästää omistajalle kymmeniä tuhansia euroja korjauskustannuksissa”, Kauppila toteaa.
Reaktiot alalla – valmistajat ja asennusyritykset vastaavat
Suomalaiset aurinkopaneelivalmistajat, kuten SolarEdge Finland ja SunPower Finland, ovat jo alkaneet markkinoida “ukkosuojattuja” ratkaisuja. Ne sisältävät integroidun ylijännitesuojan, joka on sisäänrakennettu invertteriin. Myös asennusyritykset korostavat nyt suojauksen merkitystä tarjouksissaan, ja STUL:n suosituksia noudattavat ne, jotka haluavat säilyttää sertifiointinsa.
“Kun asiakkaat näkevät, että suojaus on pakollinen osa asennuspakettia, he ovat valmiita maksamaan hieman enemmän”, sanoo Lasse Nieminen, toimitusjohtaja yrityksessä EnergiaRakentajat Oy. “Se on myös kilpailuetu, koska vakuutusyhtiöt antavat alennuksia niille kiinteistöille, joilla on asianmukainen ylijännitesuoja”.
Vakuutukset ja sääntely – mitä lainvoima sanoo?
Vakuutusyhtiöt ovat alkaneet vaatia ylijännitesuojien asennusta ennen kuin ne myöntävät täysimääräisen korvausvastuun aurinkopaneelien vahingoista. Esimerkiksi If Vakuutus julkaisi ohjeistuksen, jonka mukaan ilman suojalaitteita korvausraja laskee 30 %:iin alkuperäisestä korvausmäärästä.
Suomen sähköviranomaiset ovat keskustelleet mahdollisesta lainsäädännöllisestä velvoitteesta. Vaikka tällä hetkellä ylijännitesuojan asentaminen on vapaaehtoista, asiantuntijat varoittavat, että tulevaisuudessa se voi muuttua pakolliseksi erityisesti maaseudun kohteissa, joilla ilmajohtoverkon osuus on suuri.
Mitä seuraavaksi? Toimenpideohjeet kotitalouksille ja yrityksille
STUL:n suosituslista on selkeä: 1) Kutsu sähköalan ammattilainen tekemään riskianalyysi; 2) Asenna ylijännitesuoja sähkökeskukseen; 3) Harkitse lisäsuojaa pistorasioihin, erityisesti jos paneelit on kytketty erilliseen invertteriin; 4) Tarkista vakuutusehdot ja varmista, että suojaukset täyttävät ne; 5) Seuraa sään ennusteita ja vältä paneelien huoltotoimenpiteitä aktiivisen ukkoskauden aikana.
Kun nämä toimenpiteet toteutetaan, aurinkopaneelien omistajat voivat nauttia puhtaasta energiasta ilman pelkoa “salamaniskun” aiheuttamasta taloudellisesta yllätyksestä. Samalla Suomi vahvistaa asemaansa johtavana uusiutuvan energian käyttäjänä, jossa tekninen turvallisuus on yhtä tärkeää kuin ympäristötavoitteet.